Kaarisilta
Sattmarkin vuonna 1962 valmistunut maantiesilta Paraisilla on teräsbetoninen alakaarisilta, jonka pääjänne on 70 metriä.

Kaari on yksi siltojen perusratkaisuista. Vanhimmat kaarisillat ovat holvisiltoja, jotka yleensä tehtiin kivestä. 1800-luvun lopussa alettiin valaa myös betoniholveja. Umpinainen holvi on rakenteena raskas, joten materiaalin ja rakennusmenetelmien kehittyessä ryhdyttiin tekemään avoimia holvi- ja kaarirakenteita, ensin teräksestä ja sittemmin myös teräsbetonista. Puukin soveltuu kaarirakenteisiin.

Kantava kaari voi olla sillan kannen alapuolella, jolloin voidaan käyttää yleisnimitystä alakaarisilta. Jos kaarirakenne on kannen yläpuolella, on vastaavasti kyse yläkaarisillasta. Palkki- ja kaarisillan yhdistelmä on langerpalkkisilta, jossa sillan kansipalkki ja yläkaari muodostavat yhdessä kantavan rakenteen. Tässä langerpalkkisillat on laskettu kaarisiltoihin ennen muuta ulkonäkönsä vuoksi, koska ne ovat hyvin lähellä yläkaarisiltoja. Rakenteeltaan vastaavantapainen on jäykistetty sauvakaarisilta, jossa kaari on sillankannen alapuolella.

HolvisiltaAlakaariYläkaari
Kaarisiltojen jännevälit ovat hyvin vaihtelevia. Maailman pisimmät kaarisillat ovat yli 500-metrisiä. Suomen pisin kaarisilta on vuonna 1937 valmistunut Färjsundin silta Paraisilla. Sen betonikaaren jännepituus on 132 metriä. Teräskaarisilloista suurin on vuonna 1993 rakennettu Ison-Pörrin langerpalkkisilta Äänekoskella. Sen pituus on 120 metriä. Merkittävä teräksinen alakaarisilta on myös vuonna 1932 valmistunut kaarijänteeltään 70-metrinen Jyrängön rautatiesilta Heinolassa.

Kaarisiltoja

-1899
1900-1909
1910-1919
1920-1929
1930-1939

 Hessundin silta - Lohjanharjun rautatiesilta - Äijälänsalmen vanha silta

1940-1949
1950-1959

Keskikosken itäinen silta - Keskikosken läntinen silta

1960-1969

 Sattmarkin silta

1970-1979
1980-1989
1990-1999
2000-